Tarina

Keravalla toimi 80- ja 90-luvulla Ilpo Tikkisen luotsaamana KERMU (Keravan Rehellisen Musiikin Yhdistys). KERMUlla oli Keravan kaupungilta käytössään Lapilan kartano treenikämppänä.

Siellä soittivat Aino Roivainen Polyphiloprogenetivessa, Mikko Karmila Etualassa ja Jari Mantila Tube Screamissa. Bändejä tuli ja meni useita vuosien varrella, niissä soitettiin ristiin rastiin ja vietettiin yhdessä paljon aikaa myös muutenkin. Aino, Mikko ja Jallu soittelivat siis myös yhdessä pari vuotta.

Kun sitten aprillipäivän vastaisena yönä vuonna 1990 Lapilan kartanon tulipalossa Jari ”Jallu” Mantila kuoli, päättivät Aino ja Mikko että kolmikon yhdessä tekemää musiikkia tulisi julkaista. Jo aiemmin oli demonauhoja lähetelty ties minne, mutta kukaan ei ollut huolinut. Aika usein tuli vastauksena: ”Laulakaa suomeksi niin ehkä sitten”. Mutta sitten löytyi Atte Blom joka sikariaan sauhutellen sanoi ”Ei tää ikinä mitään myy, mutta tää kuulostaa hyvältä ja kyllä mä välillä teen vähän niinku kulttuuritekojakin.”

Ensimmäinen levy ”Yours Sincerely” julkaistiin vuonna 1991, bändin nimi oli silloin Moon

Koska uusia biisejä syntyi nopeaan tahtiin, ryhdyttiin heti tekemään toista levyä ”Moon Cakes” (1993). Rumpali Paavo Kaihola ja basisti Hannu Järvinen vaihtuivat uusiin soittajiin. Rumpaliksi tuli KERMUn tiloissa rumpujen soittoa treenannut Mika Simo. Mikan isä toi nuoren rumpalin ekoihin treeneihin ja äidin kanssa sovittiin treeniajat. Bändin nimi vaihdettiin, Moon tuntui Ainon mielestä jotenkin väärältä, joten siihen lisättiin Cakes ja näin siitä siis tuli Moon Cakes. Aino oli lukenut jostain Euroopan historiaa käsittelevästä kirjasta kuinka ammoisina aikoina naiset leipoivat kuukakkuja kuun kierron mukaan...”women baked moon cakes when the moon was crescent...” Crescent moon kakkuja leivotaan Euroopassa edelleenkin, niitä kutsutaan croissanteiksi ja ovat kuun sirpin muotoisia. Kuukakkuja leivotaan myös Kiinassa, siellä ne ovat pyöreän täyden kuun muotoisia.

Kolmas levy ”Golden Days” julkaistiin vuonna 1994. Tälle levylle Aino oli säveltänyt biisejä ajatuksenaan basso, basso ja basso. Basisti Mikko Mäkelä vaihtui ja tilalle tuli Kirka Sainio, joka soittaa bändissä edelleen. Kirka oli Mikon ehdotus Moon Cakesin soittajaksi ja heti kun Kirka suostui niin mies vietiin välittömästi Finnvoxin B-studioon äänittämään. Siellä Aino yritti tehdä vaikutuksen soittotaidoillaan ja soitti mukahuolettomasti Kirkan kuullen Finnvoxin upealla flyygelillä Sibeliuksen Ristilukin. Kirka innostui ja soitti heti perään Sibeliuksen Kuusen, jonka risoluton Kirka soitti ilmiömäisesti. Aino oli ihan järkyttynyt ja Kirka totesi mukahuolettomasti että itseasiassa viulu oli hänen pääsoitin musiikkiopistossa. Kirka on monella lailla poikkeusyksilö. Ihmelahja universumilta maan kansoille.

”Intimidate” julkaistiin vuonna 1997. Tällä levyllä alkaa mukaan yllättäen kulkeutua Kolmannen Naisen kitaristi Sakari Pesola. Ensimmäinen kohtaaminen Ainolla ja Sakarilla tammikuussa 1990 oli erittäin tulikivenkatkuinen ja siinä suomalaisittain kossua vedettiin ja taisteltiin maaseudun tulevaisuudesta. Ja politiikasta muutenkin. Rauha solmittiin myöhemmin keväällä kun Aino lähetti Mikon mukana Sakarille pääsiäismunan. Neljännen levyn ”Intimidate” kitaroinnin jälkeen Sakari jäi mukaan. Sakarin myötä bändi on saanut vahvan kitaristin ja analyyttisen järjen.

Mikko jotenkin vaan vähitellen jäi sinne Finnvoxin C-studioon. Ja sitten unohtui sinne

Viidennellä levyllä ”Undoubtedly” (2001) Mikko oli jo poistunut levyn kansikuvasta, tosin soitti kyllä kitaraa joillakin kappaleilla ja toimi vielä äänittäjä/tuottaja/sovittaja rooleissa. Aino on vuosien varrella hakenut erilaisia tapoja tehdä biisejä. Kuudennen albumin biiseihin oli vuorossa haastaa soittajat mukaan isommassa roolissa. Sakari vastasi Ainon tekstiviestiin ”Oho.” kun Aino pyysi Sakaria tekemään biisin Moon Cakesille. Koska yhteistyö sujui, Aino ja Sakari tekivät muutamankin biisin yhdessä. Mika ja Kirka haastettiin mukaan sovittamaan ja ideoimaan biisejä. Koskaan Moon Cakesin historiassa ei ole harjoiteltu ja soitettu yhdessä uusia biisejä niin paljon kuin nyt tehtiin. Kuudes albumi ”XX” vuonna 2011 sopi loistavasti albumin nimeksi: olihan ensimmäisestä julkaisusta kulunut kaksikymmentä vuotta ja myös Extra Excellent-niminen kappale mukavasti lyhennettynä.

Seitsemäs albumi ei ole välttämätön, mutta uusia kappaleita kyllä työstetään ja julkaistaan. Todennäköisesti niistä sitten julkaistaan albumin tapainen kokonaisuus jossain vaiheessa. Kuudennen levyn jälkeen rumpali vaihtui, Petteri Korhonen innostui lähtemään mukaan. Petteri on innokas U2-fani ja ilmeisesti olettaa, että pääsee Moon Cakesin kanssa stadioneille esiintymään. Hyvä niin...

Moon Cakes on siis parikymmentä vuotta kulkenut omia polkujaan. Edelleenkään ei pohdita radiosoittoon tähtääviä kertosäkeitä eikä sen sorttisia asioita lainkaan. On etuoikeus saada tehdä uutta omanlaista musiikkia osaavien ihmisten kesken ja viihtyä yhdessä muutenkin.